Miten opettaa sosiaalisia taitoja alakoulussa?
Esittelen teille lapsilähtöisen sosiodraamamallin, jonka avulla taitoja voidaan opetella:
> Tavoitteena on tehdä pieniä ja lyhyitä näytelmiä sosiaalisista toimintataidoista (edellä
oleva laatikko). Oppilaat näyttelevät tilanteen, jossa joutuvat käyttämään vähintään yhtä
taidoista. Taitona voi olla esimerkiksi tervehtiminen, jolloin oppilaat näyttelevät tilanteen, jossa tervehtiminen tapahtuu.
> Oppilaille opetetaan ennalta seuraavat sosiaalisen toiminnan osa-alueet: Äänenkäyttö Ilmeet Eleet Kehon asento Tavoite Suullinen viestintä
> Opettaja ohjaa näytelmän teon aikana oppilaita sosiaalisen toiminnan osa-alueissa.
Opettaja voi esimerkiksi antaa vinkkejä, millaisia ilmeitä tilanteessa kannattaa käyttää,
entä miten kehon asento on, tai mikä on sosiaalisen toiminnan tavoite. Oppilaat voivat
esimerkiksi näytellä ”anteeksipyytämisen ”- taidon. Siinä oppilaat kiinnittävät huomiota opettajan tuella osa-alueisiin: Näyttelijä on kääntyneenä kehollaan oikeaan suuntaan
(kehon asento), äänensävy on pahoitteleva ja ystävällinen (äänenkäyttö), tehokeinona
voidaan käyttää toisen silittämistä (eleet) ja niin edelleen. Tärkeintä on, että oppilas tiedostaa mistä osa-alueista viestintä ja vuorovaikutus koostuu, ja osaa kiinnittää niihin
huomiota. Olen itse piirtänyt edellä olevat laatikot taululle, käynyt läpi oppilaiden kanssa mitä ne tarkoittavat ja sen jälkeen aloittanut näytelmien tekemisen. Näytelmien aikana olen kiertänyt eri ryhmissä muistuttamassa noista osa-alueista ja antamassa vinkkejä
miten niitä voisi tuoda esille näytelmässä. Minulla muistuu mieleen eräs tilanne, jolloin
iso joukko oppilaita (kolmosluokkalaisia) riensi välitunnilta palanneen luokassa itkevän
oppilaan luokse lohduttamaan häntä. He sanoivat, että hänen tulisi hengittää syvään ja
rauhoittua. He kannustivat häntä ja sanoivat, että kaikki järjestyy. He kysyivät miltä
hänestä tuntuu ja silittävät hänen kehoaan. Tällä tavalla tunnetaidot ja sosiaaliset taidot
kehittävät oppilaiden empatiakykyä. Haluan, että sinäkin saat luokkaasi empaattisia ja
sympaattisia oppilaita, jotka huomioivat omat ja toisen tunteet. Siksi on tärkeää, että otat
sosiaaliset taidot ja tunnetaidot mahdollisimman usein puheeksi ja ohjaat oppilaita muun
muassa tämän kirjan mallien mukaan. On tutkittu, että oppilaat, jotka oppivat tunneälytaitoja koulussa, hyödyntävät niitä myös arjen tilanteissa koulun ulkopuolella.
> Kun on näyttelemisen aika, toiset ryhmät asettuvat havainnoijien rooliin. Heidän tehtävänään on kiinnittää huomiota vuorovaikutuksen osa-alueisiin. Olen tehnyt usein niin,
että olen antanut jokaiselle ryhmälle oman osa-alueen (esim 1. ryhmälle eleet). Tehtävä
ei ole helppo (tarkkailla esim. ilmeitä näytelmän aikana), mutta parhaimmillaan se tuottaa hyviä oivalluksia ja keskustelua.
> Näytelmät voidaan myös videoida, jolloin kommentointi ja seuranta on helpompaa.
> Kannusta ja ohjaa oppilaita käyttämään näyteltyä taitoa/taitoja myös muuna kuin oppitunnin aikana.
RYHMÄTYÖTAIDOT ALAKOULUUN
Miten opettaa ryhmätyötaitoja alakoulussa?
Kun kerran pelasimme serkkuni ja kaverini kanssa Inkan aarretta niin serkkuni sanoi:
– Minä aloitan. Näin heti kaverini ilmeestä, että hän olisi halunnut aloittaa.
Kysyin kaveriltani: – Oletko sinä saanut aloittaa yleensä?
Hän vastasi: -No, en yleensä.
Kysyin serkultani: – Käykö, että hän aloittaa sillä sinä olet aloittanut melkein aina?
Serkkuni vastasi: – No, hyvä on, mutta saanko aloittaa seuraavalla kerralla?
Minä vastasin: – Selvä, ainakin se käy minulle ja varmaan kaverillekin.
Ja sitten me sovittiin, että aina vuorotellen aloitamme.
-Tyttö 10v
Muistan selanneeni erästä keskustelua internetistä, jossa henkilö kysyi miksi yliopistossa ei opeteta sosiaalisia taitoja tai ryhmätyötaitoja. Toisen henkilön vastaus oli, että kyllä
siellä opetetaan; onhan siellä ryhmässä työskentelyä ja esitelmän pitämistä. Jäin tuijottamaan vastausta, olihan se varsin osuva juuri siinäkin mielessä, millainen käsitys monella on näiden taitojen oppimisesta. Sanon tämän lyhyesti ja ytimekkäästi. Oppilaat eivät opi ryhmätyötaitoja laittamalla heidät ryhmään ja sanomalla heille, että työskennelkääpä yhdessä. Tämä korostuu mitä pienemmistä oppilaista on kyse. Ryhmässä alkaa vallita niin sanottu viidakon laki, jossa sosiaalisesti vahvin voittaa ja saa eniten valtaa käyttää puheenvuoroja. Jos käy hyvä tuuri, sosiaalisesti eniten vallassa oleva henkilö malttaa kysyä myös muiden mielipidettä.
Anita Williams Woolleyn tutkimuksissa Pittsburghin yliopistossa selvitettiin 152
ryhmän kesken, mitkä ryhmät pärjäävät parhaiten erilaisissa älykkyyttä vaativissa tehtävissä ja miksi.
->Tutkimustulos oli vaikuttava.
->Korkea älykkyysosamäärä ei määrittänyt ryhmän älykkyyttä (suoriutumista) VAAN RYHMÄ TOIMI sitä älykkäämmin,
1. mitä tasaisemmin puheenvuorot jakaantuivat.
2. mitä tietoisempia jäsenet olivat toisten tunteista ym. sosiaalinen herkkyys.
Tämän tutkimuksen ja omien kokemusteni valossa näin todella on. Mitä enemmän ryhmä
saa käytettäväkseen kunkin oppilaan osaamista, sitä paremmat todennäköisyydet heillä
on löytää vastaukset kysymyksiin. Tiedäthän tunteen, kun sinulla olisi jotain omasta
mielestäsi relevanttia sanottavaa kokouksessa, mutta et ole varma hyödyttääkö se ketään
ja jätät sen sanomatta, kun sitä ei sinulta kysytä. Jokainen oppilas tuo uuden näkökulman
ja uuden ajattelutavan ryhmäänsä. Olisi sääli, jos tätä ei hyödynnettäisi ongelmanratkaisussa tai yleensä ryhmässä työskentelyssä.
Kuinka sitten saada puheenvuorot jakaantumaan ryhmässä tasaisesti ja kuinka edistää
oppilaiden sosiaalista herkkyyttä tai ikään kuin mahdollistaa ympäristö, jossa jokainen
pääsee hyödyntämään omaa sosiaalista pääomaansa?
Kirjoitin aikaisemmin siitä, kuinka seurasin aikuisten tapaa kommunikoida ja viedä palavereita eteenpäin jämäkästi, mutta arvokkaasti. Aloin hahmottamaan sitä kokonaisuutta, mikä pieniltä oppilailta puuttuu ryhmässä työskentelystä. Aikuisten ryhmässä työskentely on täynnä normeja. Pienet oppilaat eivät vielä kykene ymmärtämään, saatikka
muodostamaan normeja, joiden pohjalta ryhmässä työskentely sujuisi sujuvammin.
Testasin erilaisia keinoja luoda ryhmässä työskentelystä sujuvaa ja päädyin pitkän kehityksen myötä seuraavaan ratkaisuun, jonka olen huomannut erittäin toimivaksi, oli kyse
sitten ykkösluokkalaisista tai kuutosluokkalaisista. Lupaan tästä tavasta toimintatakuun!
Jos teet osasi, ja jaksat sinnikkäästi opettaa alla olevat taidot, saat takuulla toimivan
ryhmätyöskentelyn luokkaasi. Sinun on vain uskottava tekemiseesi ja saatava oppilaat
uskomaan taitoihin.
Mielipiteen kysyminen / Ilmaiseminen
Ehdottaminen
Sopiminen
Äänestäminen
Edellä olevasta tekstistä huomaat, että taidot, jotka oppilaille tulisi opettaa, ovat varsin
ilmeisiä ja yksinkertaisia. Juuri yksinkertaisuuden vuoksi ne ovatkin jääneet lahjakkaasti
piiloon. Siispä, kun aloitat ryhmätyöskentelyn opettamisen, etene seuraavalla tavalla:
A) Keskustele yleisesti ryhmässä työskentelystä ja mainitse, että aiotte oppia siihen erityisiä taitoja
B) Aloita ryhmässä työskentely yksinkertaisella tehtävällä (esim. ryhmällä pitää pyörit-
tää noppaa, mutta ennen sitä harjoittelette ensimmäisen ryhmätyötaidon)
C) Kirjoita taululle ensimmäisen taidon nimi: ” Mielipiteen kysyminen / Mielipiteen
ilmaiseminen”.
D) Kirjoita sen alle taidon varsinainen fraasi: ”Mitä sinun mielestäsi...? Minun mieles-
täni...”
E) Harjoitelkaa sanomaan fraasit yhteen ääneen
F) Pyydä oppilaita kysymään toisilta rohkeasti kenen heidän mielestään tulisi aloittaa ja
tai sanomaan rohkeasti ääneen jos heidän itsensä pitäisi mielestään aloittaa. (käyttäkää
fraaseja)
G) Harjoitelkaa tätä ensimmäistä taitoa riittävästi ja edetkää seuraaviin taitoihin, kun
näet sen tarpeelliseksi >> Jokainen taito harjoitellaan ääneen ja niitä on hyvä käyttää
juuri yllä olevassa järjestyksessä.
Tässä katsaus sosiaalisiin toimintataitoihin ja ryhmätyötaitoihin
Kiitos, kun luit blogin!
Tutustu kognitiivisiin ja sosioemotionaalisin taitoihin kirjan tuella, jonka löydät osoitteesta www.luonnollinenkoulu.com