MIKÄ ON OPPIMISEN TILA™?
”Jos haluat, että joku rakentaa laivan, älä anna hänelle piirrustuksia, lautoja, nauloja ja vasaraa. Opeta hänet sen sijaan rakastamaan meren aavaa ulappaa – ja hän on sen tekevä – omalla tavallaan."
– Viktor Frankl
Oppimisen tilaa voi verrata kitaralla soittamiseen. Kuvittele, että otat kitaran syliisi. Näet sen puusta tehdyn kopan, kaulan, kielet ja kielten virittimet. Näet, että virittämällä kieliä, saat ne vireeseen ja soimaan yhdessä. Kuvittele, että kitara on vertaus oppimisesta. Kun kielet ovat vireessä, kitara soi kauniisti ja harmonisesti. Sama tapahtuu oppimisessa. Kun tietyt osa-alueet säädetään kuntoon, oppimista tapahtuu kuin itsestään; oppimisen tila syntyy. Jos taas kielet eivät ole vireessä, kitara ei soi. Sama koskee oppimista. Jos esimerkiksi vireystila, tai vaikkapa asenne tai mieliala eivät ole säädeltynä oikein, oppiminen, joka on spontaani ja luonnollinen tila, muuttuu haastavaksi.
OPPIMISEN TILA™
Luonnollisessa Koulussa valmennetaan oppilaan:
Uni, Ravinto, Sosiaalisuus, Liikunta
Mieliala, Mielentila, Tunnetila, Vireystila
Arvot, Vahvuudet, Asenne, Motivaatio
Itsehillintä, Itseluottamus, Itsetuntemus, Itsearvostus
MIKÄ?
Tuntuuko joskus siltä, että useimmiten oppimiskykyä eivät selitäkään pelkät akateemisen osaamisen taidot? Oletko törmännyt ihmisiin, jotka ovat vaikkapa puuttellisia monelta muulta taidoltaan, mutta asenteeltaan vallan mahtavia, ja jotka ovat siten päässeet elämässä päämääriinsä? Tai oletko törmännyt valtavan motivoituneeseen oppilaaseen, jonka lähtökohtaiset kyvyt eivät selitä osaamista, vaan innokkuus tekemiseen? Hän menisi mielestäsi vaikka läpi harmaan kiven? Entäpä tuntuuko, että oppilailla on valtavasti eroja esimerkiksi vireystilan säätelyssä, siitä millaisia tunteita he kokevat päivän aikana tai kuinka paljon heillä on vaikkapa itseluottamusta? Oletko havainnut kuinka paljon myönteiset tunteet vaikuttavat oppimiseen tai se onko oppilaalla itsehillinnän kykyä? Olet törmännyt siis todennäköisesti oppimisen tilaan.
MITÄ?
Oppimisen tila on psykofyysissosiaalinen tila, jossa oppimista tapahtuu parhaiten.
Tätä tilaa voisi parhaiten kuvata kasvin avulla. Kuvittele, että näet edessäsi vihreän pitkävartisen kasvin. Näet kasvissa haarautuvia pieniä oksia, joiden päissä on lehtiä ryppäissä. Nämä lehdet kuvastavat hermoverkkoja ja hermosolujen välisiä yhteyksiä. Niitä tulee lisää ja osa niistä myös tippuu pois ja häviää. Sama tapahtuu oppimisessa, jos taitoja harjoitellaan, lehtiä (hermoverkkoja) tulee lisää. Jos taitoja ei harjoitella, niihin liittyvät hermoverkot useimmiten kuihtuvat ja häviävät. Itse kasvin kasvaminen on oppimisprosessi. Oppimisprosessi etenee kohti korkeampia päämääriä. Oppimisen tilan voisi ajatella olevan tuo ympäristö, jossa kasvi (oppiminen etenee) kasvaa. Tuon ympäristön on oltava riittävän valoisa, jokaiselle kasville ominainen. Siinä on oltava riittävästi multaa, sopivasti oikeanlaisia ravinteita, sekä tietenkin vettä ja hiilidioksidia. Myös lämpötilan on oltava suotuisa. Samalla tavalla ihmisen oppimisen tila koostuu erilaisista tekijöistä. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi vireystila, tunnetila, asenne, motivaatio ja itseluottamus. Nämä tekijät määrittävät ihmisen kasvua, oppimista ja kehitystä. Oppimista tapahtuu parhaiten (kasvin kasvua) jos esimerkiksi oppilaan oma vireystila, keskittyminen, asenne, motivaatio ja tunne-elämä ovat optimaalisella tasolla. Oppimisen tila on jokaiselle ominainen. Toisille liian korkea vireystila voi aiheuttaa vaikeuksia keskittyä, toiset taas tarvitsevat sellaista suoriutuakseen tehtävistä. Aivan kuten kasveja, myös oppilaita on erilaisia. Toiset ovat kuin kaktuksia, joiden vireystila pysyy aina kohtalaisen tasaisena, toiset taas auringonkukkia, jotka joutuvat säätelemään vireystilaa erilaisin keinoin, varsinkin syksyn kaamosaikoihin. Jo pelkästään itselle oppimiseen suotuisan vireystilan tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää oppilaalle. Oppimiseen tilaan vaikuttavat oppilaan sen hetkiset kykyuskomukset (mm. asenteet, motivaatio), sekä myös sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus. Nämä kaikki ovat päivittäin ja jopa hetkittäin muuttuvia tiloja.
LISÄÄ
Oppimisvalmennuksen tavoitteena on päivittäin kehittää oppimisen tilaa, tunnistaa sitä heikentävät tekijät tai toisaalta sitä edistävät tekijät. Esimerkiksi oppilas, joka on juuri riidellyt isosti parhaan ystävänsä kanssa välitunnilla, ei todennäköisesti ole parhaassa oppimisen tilassa, eikä sitä ole oppilas joka on nukkunut yönsä huonosti. Oppimisen tila on myös siitä merkityksellinen, että se antaa oppilaille mahdollisuuden kehittää niitä ominaisuuksia, jotka usein jäävät vähemmälle huomiolle, mutta joilla kuitenkin on eniten merkitystä opiskelussa. Erään tutkimuksen mukaan esimerkiksi sisukkuus (asenne) ennustaa opiskelumenestystä paremmin kuin älykkyysosamäärä. Näkisinkin, että perinteinen loogismatemaattinen älykkyys onkin hyvin kapeakatseinen tapa luokitella osaamista ja ihmisiä. Kun oppimisen taustalla on niin monta vaikuttavaa tekijää, on mahdollista, että kuka vain voi oppia lähes mitä vain. Tarvitaan vaan oikeanlaista valmennusta, opiskelutekniikoita ja suotuisa ympäristö.
ITSEARVOSTUS
LISÄÄ
Koska oppiminen on spontaani ja luonnollinen tila, niin kuin kasvin kasvaminenkin, on vain osattava tarjota oppilaalle suotuisa ympäristö, sekä välineitä oman oppimisen tilan muokkaamiseen.
Jos koulussa tulee vastaan oppilas, joka ei ole halukas oppimaan, ei ole syytä rangaista ja syyllistää häntä siitä, vaan auttaa häntä muokkaamaan maata ravitsevammaksi (esimerkiksi asenteen ja motivaation valmennus), raottaa vähän ikkunaverhojen välistä lisää valoa (tunne-elämän ja vireystilan valmennus), ja antaa vähän vettä (itsearvostuksen, itseluottamuksen, itsetuntemuksen valmennus). Voit helposti peilata omien kokemustesi kautta sitä, miten oppimisen tila vaikuttaa toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Ne aamut, jolloin vireystila on tuntunut alhaiselta, väsymys ei ole millään meinannut häipyä, ovat varmasti sellaisia, joiden muistat vaikeuttaneen jaksamista. Tai ehkä ne kokoukset, joissa joku on sanonut jotain sellaista, mikä on saanut sinut tuntemaan ärtymystä, eivät helpota ryhmässä työskentelyä. Toisinaan jokin työtehtävä ei tunnu motivoivan sinua yhtään. Ehkä joskus huomaat asenteesi olevan sellainen, että et ajattele yrittämisestä olevan mitään hyötyä, koska ajattelet ettet kuitenkaan onnistu. Tai ehkäpä keskittymiskykysi harhailee toistuvasti puhelimen sovelluksissa, vaikka sinun pitäisi kirjoittaa pitkä sähköpostiviesti loppuun. Nämä kaikki ovat merkkejä oppimisen tilasta. Ehkä näiden esimerkkien kautta huomaat sen, kuinka erilaiset tekijät vaikuttavat sinun suoriutumiseesi ja ymmärrät, että toden totta, et sinä olisi tarvinnut huutoa, rangaistuksia, lisätehtäviä, jälki-istuntoja parantaaksesi suoritusta – olisit tarvinnut vain ymmärrystä, tukea, kannustusta, lohdutusta, kenties joitakin hyviä vinkkejä ja työkaluja. Tästä kaikesta on kyse oppimisvalmennuksessa. En usko sellaiseen toiminta- ja työkulttuuriin, jossa pelko toimii motivaattorina. Pitemmän päälle ihminen suoriutuu paremmin, vahvemmin ja nopeammin jos hän saa oikeanlaista tukea. Valvonnan sijaan vapautta. Lyttäämisen sijaan kannustusta. Lapset, jotka ovat kasvaneet turvalliseen kiintymyssuhteeseen kokevat pohjimmaisina tunteita luottamusta, turvaa ja uskallusta. Kun taas lapset, jotka ovat kasvaneet turvattomassa kiintymyssuhteessa, kokevat maailman enemmän pelottavana, uhkaavana ja vaarallisena. Kummasta lähtökohdista sinä jaksaisit ja voisit paremmin? Uskon siihen, että opettajan lämminhenkinen tuki ja ymmärrys oppilaiden ajatus- ja tunnemaailmaa kohtaan johtaa parempiin lopputuloksiin. Kokeile vaikka taputtaa itseäsi olkapäälle luettuasi tämän tekstin. Jos sinulla on aikaisempia muistoja tuollaisesta eleestä ja ne ovat myönteisiä, tunnet ehkä millainen myönteinen vaikutus kannustuksella on mielessäsi ja kehossasi.
Entä sitten oppilaat, jotka näyttävät heittävän kaiken leikiksi, tuntuvat häiritsevän oppituntia tahallaan ja kenties häiritsevätkin?
Eivät tee läksyjä, tai harjoittele kokeeseen. Ehkä tulevat kouluun myöhässä. He ovat juuri niitä oppilaita, jotka ovat pudonneet oppimisen tilasta. He etsivät toista keinoa saavuttaa menestystä ja huomiota. Kun he eivät saa sitä opinnoista, he saavat sitä, kun muut luokassa nauravat heille tai opettaja huomauttaa heitä kovaan ääneen kerta toisensa jälkeen. Mitä enemmän heitä rangaistaan, sitä enemmän he karkaavat siitä tilasta, jossa he voisivat ja oppisivat parhaiten. Tässä kohtaa on tärkeä muistaa, että tietenkin jämäkät rajat luovat turvallisuuden tunnetta, ja monesti kiellot ja säännöt ovat erityisen paikallaan monellekin oppilaalle. Mutta ne ovat vain paikallaan siksi, jos niiden tarkoitus on saattaa oppilas takaisin oppimisen pariin, ei tehdä hänelle häpeää tai syyllisyyttä. Koska kaikki oppimisen tilan tekijät, kuten motivaatio, asenne, vireystila, tunnetila keskustelevat keskenään ja ovat toisiinsa vuorovaikutuksessa, voi oppilaan kanssa käyty keskustelu ja myöhemmin valmennuskeskustelu avata sen tärkeimmän linkin näiden tekijöiden välillä. Esimerkiksi oppilas, joka näyttää ja vaikuttaa aina väsyneeltä, voi kaivata elämäntapavalmennusta unirytmiin ja rajoja energiajuomien juomiseen, mutta yhtälailla tukea käsittelemään vaikeita tunteita ja tutkailemaan omaa asennetta. Lopulta käy parhaimmassa tapauksessa niin, että nämä tekijät alkavat keskustelemaan keskenään myönteisesti ja kohottavat toinen toistaan. Usein esimerkiksi vireystilan säätelyn onnistuttua myös motivaatio nousee tai toisinpäin. Tällaisen huomiota hakevan oppilaan sisäinen puhe voi olla varsin itsekriittistä. Hän voi käydä päänsä sisällä monologia siitä, että on huono, epäonnistuja, eikä opi virheistä. Tämä saa hänet luovuttamaan ja ajattelemaan, että hänen ei edes kannata yrittää. Oppimisvalmennuksen avulla hän saa sopivan tuen ja ymmärryksen, jonka avulla hän voi muuttaa ajatteluaan ja päästä eteenpäin elämässään. Oppimisvalmennus on tarkoitettu yhtälailla luokassa hyvin suoriutuville, mutta myös heille, jotka eivät tunnu pääsevän päivässä alkuun ollenkaan.