Näkyykö koulussa pulpettiin makaavia oppilaita? Haukottelua siellä täällä? Vetäytyvätkö oppilaat omiin maailmoihinsa? Rientääkö joku oppilas pitkin käytäviä, kuin formula-auto?
Se miten näemme tilanteet, liittyy siihen, kuinka niihin reagoimme. Monesti kyseessä on vain haasteita vireystilan säätelyssä.
Oppilaita olisi valmennettava säätelemään vireystilaa.
Keinoja on monenlaisia.
Vireystilaa voisi alkaa tunnistamaan esimerkiksi taulukon avulla:
Vireystilan säätely ja muuttuminen on kullekin yksilöllistä. Toisten oppilaiden vireystila saattaa vaihdella päivänaikana paljonkin, kun toisilla se pysyy tasaisena. Onnistuakseen impulssien kontrolloimisessa, tarkkaavaisuuden ylläpitämisessä, turhautumisen sietämisessä, sekä tunnereaktioiden käsittelyssä, oppilaan vireystilan tulee olla optimaalinen. Tutkimusten mukaan alhainen vireystila voi heikentää oppimistuloksia. Oppilaat tarvitsevat tietynlaista vireystilaa eri tehtäviin. Esimerkiksi liikuntatunnilla vireystilan tulisi olla sopivan korkealla tasolla.
On olemassa monenlaisia keinoja säädellä vireystilaa:
Vireystilalla on merkittävä vaikutus keskittymiskykyyn, sekä yleisesti kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin, havainnointiin ja ajatteluun. Yleisesti tietoisuustaitoharjoitukset auttavat vireystilan säätelyssä. Oppilas voi mennä rauhoittavaan tilaan ja kuunnella tietoisuustaitoharjoitteen. Tietoisuustaitoharjoitukset auttavat säätelemään vireystilaa ja parantamaan näin ollen keskittymiskykyä ja antavat pohjaa ajattelutaidoille. Olennaisinta on, että oppilaat alkavat itse tiedostaa vireystilaansa ja säädellä sitä itse.
Opettajan tehtävä on tunnistaa oppilaiden vireystilan tasot, ja auttaa heitä sen mukaan.
Tässä lyhyt katsaus vireystilan säätelystä alakoulussa. Kiitos, kun luit blogin! Tutustu kognitiivisten ja sosioemotionaalisten taitojen oppimisvalmennus -kirjaan sivulla www.luonnollinenkoulu.com