Mieliala: Kuinka monesti olet puhunut oppilaiden kanssa mielialasta? Vieroksuttaako sana tai tuoko se mieleen jotakin epämiellyttäviä assosisaatioita? Mieliala on opetuskentällä käsitteenä varsin vieras, mikä on varsin harmillista, koska sillä on selkeä vaikutus oppimiseen. Ihmisillä on muun muassa parempi ongelmanratkaisukyky korkeammassa mielialassa. Mielialan säätely, kuten kaikki psyykkinen itsesäätely eroaa jokaisella lapsella. Toiset tunnistavat helpommin mielialansa ja osaavat säädellä sitä psyykkisen itsesäätelyn keinoin, juttelevat kavereille, liikkuvat, ratkovat tehtäviä ja niin edelleen. Toisille mieliala voi ilmetä tunnistamattomana pahana olona, eivätkä he välttämättä edes tiedosta oman mielialansa mataluutta, eikä heillä ole valmiita toiminta- tai ajattelumalleja joiden avulla he voisivat lähteä ratkomaan tuota mielialasta aiheutuvaa pahaa oloa ja ongelmia. Koska mielialalla on vaikutusta oppimiseen ja se on yhtenä oppimisen tilaa määrittävänä tekijänä, tulisi se ottaa oppimisvalmennuksessa huomioon.
Mieliala ei ole huono tai hyvä, vaan pikemminkin korkea ja matala. Matalalla mielialalla on usein myös negatiivisia vaikutuksia itsetuntoon ja yleiseen oppimiskykyyn. Mielialan vaihteluun kuuluvat luonnolliset muutokset. Pitkäkestoinen matala mieliala voidaan tulkita masennukseksi, joka taas haittaa oppimista hidastamalla kognitiivisia toimintoja ja heikentämällä muun muassa keskittymiskykyä, asioiden muistamista ja mieleen palauttamista. Lisäksi matalalla mielialalla on vaikutusta itsetuntoon ja itseluottamukseen ja näin ollen se heikentää oppimisen tilaa. Alakouluikäisistä lapsista masennusta sairastaa noin 3 prosenttia. Masennukseen altistaa isot elämänmuutokset, kiusaamiskokemukset, oppimisenvaikeudet ja kehitykselliset viiveet. Tässä kirjassa ei kuitenkaan keskitytä lasten masennuksen hoitoon vaan pyritään tuomaan esille keinoja joilla ennaltaehkäistä masennusta, sekä mahdollisesti pyrkiä vähentämään siihen liittyviä haittoja. Masennuksen hoito kuuluu terveydenhuollon piiriin ja varsinkin pitkäkestoisena saattaa tarvita moniammatillista hoitotyötä. Oppimisvalmennuksen tarjoamat harjoitteet voivat olla kuitenkin hyödyllisiä. "Esimerkiksi monet tietoisuustaitoharjoitukset ovat tutkitusti vähentäneet masennusoireita, sillä usein masentuneen taipumus murehtia asioita saa katkon harjoituksen aikana ja tunteisiin samaistuminen vähenee." Korkea mieliala viestii ongelmattomasta tilanteesta. Se on merkki siitä, että ulkoisen maailman olosuhteet ja vaatimukset ovat tasapainossa sisäisten maailman voimavarojen ja ongelmaratkaisukeinojen kanssa. Mielialan säätely on tärkeää, sillä kyvyttömyys säädellä sitä kuormittaa oppilasta ja saattaa pitkällä aikavälillä johtaa myös fyysisen terveydentilan heikkenemiseen.
Miten sitten valmentaa oppilaita oman mielialan säätelyyn ja tunnistamiseen? Lähtökohtaisesti opettajan olisi hyvä puhua luokassa mielialasta yhteisesti. Mielialaa voi verrata ilmastoon. On olemassa erilaisia ilmastoja, toiset ovat sateisia ja kylmiä, toiset aurinkoisia ja lämpimiä. Yksi aurinkoinen päivä ei välttämättä muuta ilmastoa, tarvitaan useampia. Samalla tavalla pitkään jatkunut suru voi altistaa alhaiselle mielialalle, kuten myös monet epäonnistumiset. Toisaalta taas päivän aikana koetut riemun ja ilon hetket nostavat ja pitävät yllä korkeaa mielialaa. Oppilaiden kanssa voi yksinkertaisesti tehdä toisinaan tehtävän: Piirrä tämän hetkinen mielialasi paperille. On tarpeellista tuoda esille sitä, että mieliala voi vaihdella ja että mielialaan vaikuttavat monet tekijät. Tärkeää on myös muistuttaa siitä, kuinka eri mielialat saavat asiat vaikuttamaan erilaiselta, vaikka todellisuudessa ne ovat pysyneet samana. Esimerkiksi kokemus itsestä saattaa vaihdella mielialan mukaan, vaikka kyvyt ja taidot olisivat säilyneet ennallaan. Kun mielialasta on keskusteltu, olisi hyvä seurata mielialaa esimerkiksi viikon verran. Seurantaan voi käyttää seuraavan tyyppistä työkalua:
Oppimisvalmentajan on hyvä antaa oppilaille tilaa ja välineitä säädellä omaa mielialaansa. Tämä on oppilaista huolehtimista ja välittämistä. Joskus oppilaiden omat luonnollisesti tapahtuvat mielialan kohotuskeinot voivat näyttäytyä varsin ihmeellisinä, mutta kun alkaa tunnistamaan sen, että ne ovatkin vain oppilaan pyrkimyksiä kohentaa oloaan, voi niihin alkaa suhtautumaan vaikka huumorilla. Kuvitellaan esimerkiksi tilanne, jossa oppilas saa luokan nauramaan jollakin vitsillä. Tässä voi olla kyseessä kollektiivinen pyrkimys nostattaa luokan ilmapiiriä ja kohentaa omaa mielialaa. Oppilaiden mieliala heijastuu väistämättä ikään kuin luokan ilmapiiriksi, jonka voi aistia monella tavalla. Siksi pyrkimys kohottaa oppilaiden mielialaa parantaa myös luokan oppimisilmapiiriä, ja näin ollen edistää olosuhteita oppimisen tilan kehittymiselle.
Mielialaa voikin siis kohottaa monella tavalla: *Salli keskustelut luokassa (äänenkäyttö huomioon ottaen) *Kuunnelkaa musiikkia / Anna oppilaiden kuunnella kuulokkeilla musiikkia tehtävän teon aikana *Leikkikää *Lukekaa *Katsokaa videoita *Sisustakaa luokkaa *Liikkukaa *Käykää luonnossa *Yllättäkää toiset oppilaat positiivisella tavalla *Auttakaa koulun henkilökuntaa *Keskustelkaa oppilaan kanssa kahden kesken huolista ja murheista
Tärkeintä oppilaalla on havahtua siihen, että sellainen ilmiö kuin mieliala on olemassa ja että sitä voi monin keinoin säädellä. Ehkä luettuasi tämän tekstin alat huomata laiskottelun, tahallisen häiritsemisen tai levottoman käyskentelyn sijaan oppilaiden luonnollisia mielialan vaihteluja ja pyrkimyksiä säädellä niitä. Ottakaa mieliala keskusteluun ja puhukaa siitä avoimesti. Oppilaiden on myös hyvä tarkastella itse asioita omassa elämässä, jotka nostavat ja kenties laskevat mielialaa. He voivat yksinkertaisesti kirjoittaa taulukkoon asioita, joiden avulla he voivat säädellä mielialaansa.
Näin he voivat erilaisissa tilanteissa oivaltaa ja tiedostaa mitä heidän kannattaa ja on hyödyllistä tehdä säädelläkseen mielialaansa. Tämä parantaa yleisesti elämänhallinnan tunnetta ja kokemusta. Kiitos, kun luit blogin! Tutustu Kognitiivisten ja sosioemotionaalisten taitojen valmennuskirjaan: LUONNOLLINEN KOULU | luonnollinenluokka _______________
https://www.psychologytoday.com/us/blog/ulterior-motives/201012/good-mood-enhances-some-kinds-learning
Puura K. Lapsen masennus. Lääkärin käsikirja 2013. Duodecim. Helsinki.
https://www.terve.fi/artikkelit/76000-lasten-ja-nuorten-masennus-ja-mielialahairiot