Mullistava Mielen Teoria!
Päivitetty: 14. kesäk. 2022
Joskus tuntuu siltä, että mielemme ohjaa elämää enemmän kuin me itse. Mieli on jatkuvassa liikkeessä ja ajatuksia saattaa tulla päivän aikana jopa 70 000. Jos samaistumme ajatuksiin, ne ohjaavat elämää, aiheuttavat jopa kärsimystä ja heikentävät esimerkiksi keskittymiskykyä. Mieli voi liikkua tuhanteen suuntaan, ja se on jatkuvassa liikkeessä. Olimmepa sitten koulussa, urheilemassa, kaupassa tai töissä. Mieli on kehittynyt evolutiivisen tarpeen mukaan. Sille on paikkansa kehityshistoriassa aina luolamies -ajoilta asti nykypäivään. Mutta miten mieli sitten toimii? Voiko mielen toimintaa opettaa jo lapsille? Mitä lapset hyötyvät siitä, että he hallitsevat oman mielensä ja pystyvät säätelemään sitä? Arvatenkin paljon. Keho ja mieli. Jos hallitsemme molempia, tulemme elämänhallinnan taidon mestareiksi. Tulevaisuuden työelämä tulee olemaan niin hektinen, että ilman stressinsäätelyn, psyykkisen itsesäätelyn, mielensäätelyn ja hallinnan taitoja ei tule pärjäämään. “Jos haluamme tämän päivän oppilaiden menestyvän ja voivan hyvin 2050 -luvulla, meidän täytyy opettaa heille henkisen ja psyykkisen itsesäätelyn taitoja.” Miten sitten tulla mielen hallinnan mestariksi? Tätä tarkoitusta varten, mielessäni kehittyi teoria mielen toiminnasta. Kutsun tätä Mielen teoriaksi. Kuka tahansa voi oppia sen ja parantaa elämänlaatuaan ja menestymistään merkittävästi.
MIELEN TEORIA Mieli toimii sykleissä. Syklit ovat hyvin yksinkertaisia, vaikka ne näyttäytyvät moninaisina. Mielellä on siis perustoimintamalli, jota se noudattaa auttaakseen meitä. Mieli on simuloitua todellisuutta, ja sen kuvat, ajatukset ovat kohtalaisen tarkkoja, mutta eivät totta. Ne ovat arvauksia kokemuksiemme, tunteidemme pohjalta. Mielen teorian oppii havaitsemalla, tulemalla tietoiseksi. Tämä tapahtuu esimerkiksi meditoimalla tai ihan vain olemalla aktiivinen havaitsemaan omaa mieltä. Et siis tarvitse muuta, kuin pistää merkille nämä toimintavaiheet ja ne eivät enää hallitse elämääsi vaan sinä hallitset niitä, ja voit tuottaa iloa ja vähentää kärsimystä.
Uhkakuva Kun esi-esi-isämme istuivat nuotiolla, he saattoivat kuvitella vaaran olevan lähistöllä, kun ympäristöstä kuului ääniä. He saattoivat ajatella, että jossakin vaanii leijona. Heillä oli mielessä uhkakuva. Nykypäivänä uhkakuvat liittyvät, esimerkiksi koulussa; menestymiseen, epäonnistumiseen, vuorovaikutussuhteisiin ja vaikkapa koulumatkaan. Työelämä on täynnä stressaavia uhkakuvia projektin onnistumisesta, työnjohtajan sanoista ja palautteesta. Esimerkiksi ihmisen ahdistuneisuushäiriössä tämä sykli on koko ajan esillä ja koholla. Mieleen tulee uhkakuvia, jotka ovat tarpeettomia, mutta ne häiritsevät elämää. Onko jokin hullusti? Onko jotakin sattunut? Entä jos minä en selviä keskustelusta? Entä jos jotakin tapahtuu matkalla? Voit päivän aikana pistää merkille esille nousevat uhkakuvat. Huomaat kuinka ne nousevat mielentilaan ja muodostavat mielikuvan tai ajatuksen. Sen jälkeen annat niille ajan ja tilan, ja pian ne häipyvät. Tätä menetelmää voidaan käyttää tehokkaasti esim. juuri ahdistuneisuushäiriön hoidossa. Lopulta mieli oppii, että uhkakuvat ovat hyvinkin tarpeettomia ja vointi kohenee. Ratkaisu Mieli etsii jatkuvasti uhkakuviin ratkaisuja. Sen toinen vaihe on siis ratkaisun löytäminen. Voit nähdä mielessäsi ratkaisun yhtälöön, siihen mitä ostat kaupasta, siihen mitä aiot tehdä lomalla tai töissä vaativan projektin kanssa. Ratkaisuvaihetta, onnistumisen ajatuksia voit myös tietoisesti lisätä. Dialogi Kolmas vaihe on dialogi. Mieli käy jatkuvasti dialogia eri hahmojen kanssa. Se visioi keskusteluja esimerkiksi työkaverin kanssa, jonka kanssa on tullut esimerkiksi riitaa, ja jota jälkeenpäin miettii kotona. Mieli käy läpi keskustelua toisen näkökulmasta ja omasta. Voit huomata tämän vaiheen, kun pistät merkille milloin mieli on dialogivaiheessa. Monesti dialogi liittyy esimerkiksi ratkaisun esittämiseen jollekin, tai uhkakuvaan vastaamiseen. Perusajatus Mieli tuottaa perusajatuksia, jotka ovat vailla sen suurempaa luokittelua. Esimerkiksi mielessä saattaa olla laulun sanat, mielikuva elokuvasta, ajatus siitä mitä kännykässä on. Perusajatuksia on hyvä oppia säätelemään. Mieli voi olla rauhaton, kun koko ajan virtaa läpi ajatuksia, jotka esimerkiksi houkuttavat tekemään jotakin. Voit mennä esimerkiksi lattialla polvilleen, sulkea silmät ja antaa mielen virrata vaikka kahden minuutin ajan. Tämän jälkeen ajatusten virta pienenee, keskittymiskyky paranee ja hyvinvointi kohenee. Lepo Mieli on myös levossa. Se on tyhjä, ajatukseton. Se lepää, jotta se voisi luoda tilaa myös uudelle. Uusille ajatuksille ja näkökulmille. Mielen lepoa voi myös lisätä itse, esimerkiksi keskittymällä syvään hengitykseen, sillä mieli imitoi myös kehoa. Kun keho on rento, myös mieli on rento. Levossa oivalluskyky lisääntyy. Taitava mielen käyttäjä osaa löytää oivaltamisen paikat. Sanotaan, että esimerkiksi linja-autossa, sängyssä ja suihkussa mieli on oivalluskykyinen. Silloin mieli on lepotilassa. Mitä sinun tehtäväksi jää? Kun tänään lähdet tästä tietokoneen, mobiililaitteen, tai tabletin äärestä, pistä päivän aikana merkille mitä mielessäsi milloinkin on. Voit jakaa ne näihin mielen teorian sykleihin. Havaitse kun olet töissä. Havaitse kun olet kotona, kaupassa, liikkumassa: Millainen mielikuva minulla on mielessä? Millainen ajatus juuri vilahti ohi? Mitä ajattelen juuri nyt? Miten ne tuntuvat kehossa?
Seuraavassa blogissa käsitellään sitä, kuinka opettaa mielen teoriaa lapsille jo alakoulussa. Sillä aikaa tutustu ihmeessä seuraaviin blogeihin ja kognitiivisten ja sosioemotionaalisten taitojen oppimisvalmennuskirjaan. "Hiljalleen tajusin, ettei tarvitse pelätä..." - Olin pienenä ujo ja en käynyt missään. Viihdyin omassa huoneessani ja ahtaissa paikoissa, joissa oli hiljaista. En lähtenyt edes kauppaan. Kun oli synttärini, olin koko päivän sisällä. Hiljalleen tajusin, että ei tarvitse pelätä ihmisiä. Tunsin kehossani että ne vuodet, mitkä pelkäsin tuntui tyhmältä. Aloin tutustumaan ihmisiin rauhallisesti. Hengitin syvään ja ajattelin että on kivaa tutustua ihmisiin. -Tyttö 10 BLOGIT: Tunnetaitojen ydinmalli Sydän, intuitio, tunne, järki, ego