top of page
Etsi
  • Writer's pictureJoonas Miettinen

Mikä on oppimisen tila?

Päivitetty: 2. jouluk. 2023


Luonnollinen Koulu - hankkeessa alakoulun oppilaita valmennetaan hyvinvointiin ja oppimiseen.


Tässä kohtaa voisin kuvata oppilaan kouluarkea oppimisen tilan näkökulmasta. Esimer-

kissä on käytetty onnistuneen säätelyn vaikutuksia oppimisen tilaan ja sitä kautta op-

pimiskykyyn ja hyvinvointiin. Esimerkissä oppilas on saanut jo oppimisvalmennusta

oppimisen tilan osa-tekijöistä. Tilanne on rakennettu ideaaliksi.

Kun oppilas käy nukkumaan koulupäivää edeltävänä iltana (lepo / uni), hän on tie-

toinen siitä, että esimerkiksi mobiililaitteen sininen valo saattaa haitata unta. Siksi hän

laittaa laitteen ajoissa pois. Hän on tietoinen unen tärkeydestä, sillä siitä ollaan kes-

kustelu koulussa. Unen vaikutuksia on seurattu yhdessä. Sen on huomattu vaikuttavat

oppimiseen monella tavalla. Ei ole helppoa mennä ajoissa nukkumaan, mutta hän tietää,

että huomenna on pitkä koulupäivä, siksi hän käy ajoissa petiin. Aamulla oppilas syö

tukevan aamupalan (ravinto), koska tietää, että aivot tarvitsevat energiaa ylläpitääkseen

keskittymiskykyä ja ajattelutoimintojen kirkkautta. Hän tietää, että jos hän on nälkäi-

nen, hän suuttuu helpommin ja tulee ärtyisäksi (itsetuntemus) Koulupäivä alkaa tutulla

oppitunnilla. Kun oppilas istahtaa penkkiin, hän tuntee kehossa hieman jännitystä ja

levottomuutta (tunnetila). Hän tietää, että tunteet vaikuttavat oppimiseen. Hän yrittää

kiinnittää huomiota ympäristöön, ääniin, toisiin oppilaisiin tietoisesti, sillä se vähentää

tunteiden intesiteettiä ja määrää. Vaikka hän tuntee olevansa mielentilaltaan (mielentila)

kohtalaisen keskittynyt, hän päättää tehostaa keskittymistä hengittämällä muutaman ker-

ran syvään hitaasti ja rauhallisesti. Tämä vähentää ajatusten määrää ja mieli rauhoittuu

entisestään. Opettaja aloittaa tunnin ja kysyy ensimmäisen kysymyksen oppilailta. Op-

pilas miettii uskaltaisiko hän vastata. Sitten hänelle tulee mieleen valmennuskeskustelu

asenteesta (asenne) ja siitä, että hänellä oli haasteita muun muassa siinä, että hän pelkää

virheiden tekemistä, eikä tahdo oikein hyväksyä niitä osaksi oppimisprosessia. Oppilas

miettii hetken aikaa ihmisiä, jotka ovat asenteeltaan rohkeita. Hän saa voimaa ja uskal-

taa viitata. Vastaus on väärin, mutta oppilas ei pety, vaan kiittää sisäisesti itseään että

uskalsi vastata. Hän taputtaa itseään mielikuvissaan olkapäälle. Hän on itselleen myötä-

tuntoinen, sillä sekin taito on hänelle opetettu valmennuksessa. Kello tulee aamupäivän

yhteentoista. Oppilas huomaa, että häntä on alkanut hieman unettaa (vireystila). Ehkä

sunnuntain jalkapalloreenit ja ulkopelit (liikunta) olivat sittenkin liikaa. Hän tietää, että

opettaja ymmärtää vireystilan vaihtelut, koska niistä ollaan keskustelu ja ne kuuluvat

elämään. Hän päättää kysyä opettajalta mitä hän voisi tehdä, sillä häntä unettaa. Opet-

taja ehdottaa pientä taukokävelyä, piristäviä punneruksia tai ihan vain yksinkertaisesti

pientä viiden minuutin torkkuhetkeä luokkahuoneen yksilöopetustilassa. Oppilas valit-

see torkkuhetken. Pian hän palaa takaisin oppimisen pariin. Hän jatkaa tehtäviä, joiden

parissa vielä äsken tuskaili väsyneenä. Hetken päästä on välitunnin aika. Oppilas leik-

kii ulkona toisten oppilaiden kanssa (sosiaalisuus). Hänelle tulee mieleen kuinka paljon

hän pitää ystävistään. Kun menneellä viikolla puhuttiin arvoista, hän muisti valinneensa

yhdeksi arvoistaan ystävyyden – hän on päättänyt pitää kiinni siitä, ja aikoo nauttia tois-

ten ystävien seurasta mahdollisimman paljon (arvot). Arvojen vaaliminen tuo hänelle

paremman olon. Pian välituntikello soi ja oppilas siirtyy seuraavalle tunnille. Tunnilla

on tarkoitus tehdä ryhmätyö. Kun opettaja on jakanut ryhmät, oppilaalle tulee hieman

epävarma olo. Hän ei oikein tiedä paikkaansa ja roolia, kunnes muistaa pulpettiin kirjoi-

tetut vahvuudet, joita hän tunnisti aikaisemmalla valmennustunnilla. Hänen vahvuuk-

siaan on johtajuus ja reiluus (vahvuudet). Hän päättää ehdottaa itseään johtajan rooli.


Saakin sen. Hän kysyy ryhmätyötätaitoja käyttäen mitä mieltä muut ovat annetusta

tehtävästä ja miten heidän mielestään pitäisi edetä. Hän on reilu ja ottaa muut huomioon.

Pian ryhmätyön aikana päätetään, että ryhmän johtaja esittelee valmiin tuotoksen luo-

kalle. Oppilaalla on hieman huonoja kokemuksia esiintymisestä, sillä se jännittää häntä,

niin kuin monia muitakin. Hänen itsetuntonsa (itseluottamus, itsearvostus, itsetuntemus)

vaatii nyt pikaista tsemppausta. Esiintymisvuoro lähestyy ja mielessä on kuvia epäon-

nistumisesta. Sydän lyö yhä kiivaammin. Oppilas päättää käyttää keinoa, joka lisää no-

peasti itseluottamuksen tunnetta, joka taas on yhteydessä itsetuntoon. Hän päättää hen-

gittää syvään ja samalla sisäänhengittäessä ajatella hyviä asioita ja niitä hetkiä jolloin

on kokenut onnistumista. Hän saa mieleensä hetken jalkapallo-ottelusta, jolloin hän teki

maalin. Uloshengittäessä hän ajattelee päästävänsä kaikesta pelosta ja jännityksestä irti.

Tämä helpottaa hieman. Kehoon tulee jopa lämpimiä, miellyttäviä tunteita. Koulupäivä

päättyy ja oppilas lähtee kulkemaan kohti kotia. Vielä pitäisi tehdä läksyt, eikä hänellä

ole oikein intoa ja jaksamista. Hän miettii mitä kaikkea he olivat puhuneet motivaatiosta

opettajan kanssa. On luonnollista, että motivaation taso vaihtelee. Ehkä hän voisi palkita

itsensä jotenkin tehtyään läksyt. Tai ehkä hän voisi kokeilla tehdä läksyt jossakin eri

huoneessa. Kuunnella samalla musiikkia. Toisaalta tekisi mieli pelata ensin. Hän päättää

tehdä ensin läksyt (itsesäätely) ja aikoo palkita itsensä sitten pelaamisella (motivaatio).

Päivän päätteeksi hän päättää istahtaa hetkeksi oman huoneen sängylle. Hän kuuntelee

kehoaan, mitä kaikkea se viestii. Hän tuntee väsymystä, mutta toisaalta myös ylpeyttä

tämän päivän teoista ja rohkeudesta. Hän päättää kirjoittaa omaan vihkoon ylös asiat,

jotka olivat hyvin tänään ja joista hän on kiitollinen. Se tekee hänet onnelliseksi (mie-

liala). Hän onnistui säätelemään oppimisen tilaa parhaimmalla mahdollisella tavalla. Se

tuotti hänelle hyviä oppimiskokemuksia, paremman olon ja hyvää vuorovaikutusta tois-

ten kanssa.

Tämän esimerkin avulla saat kuvan siitä, millä tavalla oppimisen tilan osa-alueet

ilmenevät ja tulevat esille arkisessa aherruksessa. Ehkä nyt voit miettiä miten hyvä sinun

oppimisen tilasi on ollut tänä päivänä? Kuinka olet sitä säädellyt? Millainen mielialasi

on ollut? Entä vireystila? Kuinka paljon sinulla on ollut itseluottamusta? Entä miltä si-

nusta tuntuu juuri nyt? Millä tavalla voisit parantaa oppimisen tilaasi juuri

nyt?


66 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Commentaires


bottom of page