Luonnollinen Koulu - hankkeessa alakoulun oppilaita valmennetaan hyvinvointiin ja oppimiseen.
Tässä kohtaa voisin kuvata oppilaan kouluarkea oppimisen tilan näkökulmasta. Esimer-
kissä on käytetty onnistuneen säätelyn vaikutuksia oppimisen tilaan ja sitä kautta op-
pimiskykyyn ja hyvinvointiin. Esimerkissä oppilas on saanut jo oppimisvalmennusta
oppimisen tilan osa-tekijöistä. Tilanne on rakennettu ideaaliksi.
Kun oppilas käy nukkumaan koulupäivää edeltävänä iltana (lepo / uni), hän on tie-
toinen siitä, että esimerkiksi mobiililaitteen sininen valo saattaa haitata unta. Siksi hän
laittaa laitteen ajoissa pois. Hän on tietoinen unen tärkeydestä, sillä siitä ollaan kes-
kustelu koulussa. Unen vaikutuksia on seurattu yhdessä. Sen on huomattu vaikuttavat
oppimiseen monella tavalla. Ei ole helppoa mennä ajoissa nukkumaan, mutta hän tietää,
että huomenna on pitkä koulupäivä, siksi hän käy ajoissa petiin. Aamulla oppilas syö
tukevan aamupalan (ravinto), koska tietää, että aivot tarvitsevat energiaa ylläpitääkseen
keskittymiskykyä ja ajattelutoimintojen kirkkautta. Hän tietää, että jos hän on nälkäi-
nen, hän suuttuu helpommin ja tulee ärtyisäksi (itsetuntemus) Koulupäivä alkaa tutulla
oppitunnilla. Kun oppilas istahtaa penkkiin, hän tuntee kehossa hieman jännitystä ja
levottomuutta (tunnetila). Hän tietää, että tunteet vaikuttavat oppimiseen. Hän yrittää
kiinnittää huomiota ympäristöön, ääniin, toisiin oppilaisiin tietoisesti, sillä se vähentää
tunteiden intesiteettiä ja määrää. Vaikka hän tuntee olevansa mielentilaltaan (mielentila)
kohtalaisen keskittynyt, hän päättää tehostaa keskittymistä hengittämällä muutaman ker-
ran syvään hitaasti ja rauhallisesti. Tämä vähentää ajatusten määrää ja mieli rauhoittuu
entisestään. Opettaja aloittaa tunnin ja kysyy ensimmäisen kysymyksen oppilailta. Op-
pilas miettii uskaltaisiko hän vastata. Sitten hänelle tulee mieleen valmennuskeskustelu
asenteesta (asenne) ja siitä, että hänellä oli haasteita muun muassa siinä, että hän pelkää
virheiden tekemistä, eikä tahdo oikein hyväksyä niitä osaksi oppimisprosessia. Oppilas
miettii hetken aikaa ihmisiä, jotka ovat asenteeltaan rohkeita. Hän saa voimaa ja uskal-
taa viitata. Vastaus on väärin, mutta oppilas ei pety, vaan kiittää sisäisesti itseään että
uskalsi vastata. Hän taputtaa itseään mielikuvissaan olkapäälle. Hän on itselleen myötä-
tuntoinen, sillä sekin taito on hänelle opetettu valmennuksessa. Kello tulee aamupäivän
yhteentoista. Oppilas huomaa, että häntä on alkanut hieman unettaa (vireystila). Ehkä
sunnuntain jalkapalloreenit ja ulkopelit (liikunta) olivat sittenkin liikaa. Hän tietää, että
opettaja ymmärtää vireystilan vaihtelut, koska niistä ollaan keskustelu ja ne kuuluvat
elämään. Hän päättää kysyä opettajalta mitä hän voisi tehdä, sillä häntä unettaa. Opet-
taja ehdottaa pientä taukokävelyä, piristäviä punneruksia tai ihan vain yksinkertaisesti
pientä viiden minuutin torkkuhetkeä luokkahuoneen yksilöopetustilassa. Oppilas valit-
see torkkuhetken. Pian hän palaa takaisin oppimisen pariin. Hän jatkaa tehtäviä, joiden
parissa vielä äsken tuskaili väsyneenä. Hetken päästä on välitunnin aika. Oppilas leik-
kii ulkona toisten oppilaiden kanssa (sosiaalisuus). Hänelle tulee mieleen kuinka paljon
hän pitää ystävistään. Kun menneellä viikolla puhuttiin arvoista, hän muisti valinneensa
yhdeksi arvoistaan ystävyyden – hän on päättänyt pitää kiinni siitä, ja aikoo nauttia tois-
ten ystävien seurasta mahdollisimman paljon (arvot). Arvojen vaaliminen tuo hänelle
paremman olon. Pian välituntikello soi ja oppilas siirtyy seuraavalle tunnille. Tunnilla
on tarkoitus tehdä ryhmätyö. Kun opettaja on jakanut ryhmät, oppilaalle tulee hieman
epävarma olo. Hän ei oikein tiedä paikkaansa ja roolia, kunnes muistaa pulpettiin kirjoi-
tetut vahvuudet, joita hän tunnisti aikaisemmalla valmennustunnilla. Hänen vahvuuk-
siaan on johtajuus ja reiluus (vahvuudet). Hän päättää ehdottaa itseään johtajan rooli.
Saakin sen. Hän kysyy ryhmätyötätaitoja käyttäen mitä mieltä muut ovat annetusta
tehtävästä ja miten heidän mielestään pitäisi edetä. Hän on reilu ja ottaa muut huomioon.
Pian ryhmätyön aikana päätetään, että ryhmän johtaja esittelee valmiin tuotoksen luo-
kalle. Oppilaalla on hieman huonoja kokemuksia esiintymisestä, sillä se jännittää häntä,
niin kuin monia muitakin. Hänen itsetuntonsa (itseluottamus, itsearvostus, itsetuntemus)
vaatii nyt pikaista tsemppausta. Esiintymisvuoro lähestyy ja mielessä on kuvia epäon-
nistumisesta. Sydän lyö yhä kiivaammin. Oppilas päättää käyttää keinoa, joka lisää no-
peasti itseluottamuksen tunnetta, joka taas on yhteydessä itsetuntoon. Hän päättää hen-
gittää syvään ja samalla sisäänhengittäessä ajatella hyviä asioita ja niitä hetkiä jolloin
on kokenut onnistumista. Hän saa mieleensä hetken jalkapallo-ottelusta, jolloin hän teki
maalin. Uloshengittäessä hän ajattelee päästävänsä kaikesta pelosta ja jännityksestä irti.
Tämä helpottaa hieman. Kehoon tulee jopa lämpimiä, miellyttäviä tunteita. Koulupäivä
päättyy ja oppilas lähtee kulkemaan kohti kotia. Vielä pitäisi tehdä läksyt, eikä hänellä
ole oikein intoa ja jaksamista. Hän miettii mitä kaikkea he olivat puhuneet motivaatiosta
opettajan kanssa. On luonnollista, että motivaation taso vaihtelee. Ehkä hän voisi palkita
itsensä jotenkin tehtyään läksyt. Tai ehkä hän voisi kokeilla tehdä läksyt jossakin eri
huoneessa. Kuunnella samalla musiikkia. Toisaalta tekisi mieli pelata ensin. Hän päättää
tehdä ensin läksyt (itsesäätely) ja aikoo palkita itsensä sitten pelaamisella (motivaatio).
Päivän päätteeksi hän päättää istahtaa hetkeksi oman huoneen sängylle. Hän kuuntelee
kehoaan, mitä kaikkea se viestii. Hän tuntee väsymystä, mutta toisaalta myös ylpeyttä
tämän päivän teoista ja rohkeudesta. Hän päättää kirjoittaa omaan vihkoon ylös asiat,
jotka olivat hyvin tänään ja joista hän on kiitollinen. Se tekee hänet onnelliseksi (mie-
liala). Hän onnistui säätelemään oppimisen tilaa parhaimmalla mahdollisella tavalla. Se
tuotti hänelle hyviä oppimiskokemuksia, paremman olon ja hyvää vuorovaikutusta tois-
ten kanssa.
Tämän esimerkin avulla saat kuvan siitä, millä tavalla oppimisen tilan osa-alueet
ilmenevät ja tulevat esille arkisessa aherruksessa. Ehkä nyt voit miettiä miten hyvä sinun
oppimisen tilasi on ollut tänä päivänä? Kuinka olet sitä säädellyt? Millainen mielialasi
on ollut? Entä vireystila? Kuinka paljon sinulla on ollut itseluottamusta? Entä miltä si-
nusta tuntuu juuri nyt? Millä tavalla voisit parantaa oppimisen tilaasi juuri
nyt?
Comments